Pöytäkirjat

Pöytäkirjat

Hankkeen ohjausryhmän pöytäkirjat ovat luettavissa alta.

StageRight-ohjausryhmän kokous 1 (1/2019)

Aika ja paikka: Torstai 22.8.2019 klo 14-16, Metropolia amk, Arabian kampus Hameentie 161, Helsinki

Läsnäolijat: Eero Helle, Jani Pellikka, Mikko Pirinen, Antti Rehtijärvi, Nadja Räikkä, Jyrki Sinisalo, llari Suonpää, Timo Tuovila. Esa Kyllönen liittyi kokoukseen klo 15.01.

Etäyhteydellä (Skype): Anna-Maria Vilkuna

Rahoittajan edustaja: Jukka Anttila

Hankehenkilöstö: Tero Aalto ja Kiika Sarpola

Poissa: -

1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

1 .1. Kokouksen avaus

Koollekutsuja ja hankkeen projektipäällikkö Tero Aalto avasi kokouksen klo 14.05.

1.2. Ohjausryhmän esittäytyminen

Hankkeen ohjausryhmän jäsenet esittelivät itsensä ja kertoivat lyhyesti kokemuksestaan alalla.

1.3. Hankehenkiloston esittäytyminen

Hankehenkilosto seka rahoittajan edustaja esittelivät itsensä.

1.4. Ohjausryhmän puheenjohtajan valinta

Ohjausryhmän puheenjohtajaksi ehdotettiin ja valittiin Jyrki Sinisalo. Kokouksen puheenjohtajana jatkoi ohjausryhmän puheenjohtaja Sinisalo.

2. Ohjausryhmän rooli hankkeessa ja sen työskentelytavat

Hankkeen projektipäällikkö Tero Aalto esitteli ehdotuksen ohjausryhmän rooliksi ja työskentelytavoiksi. Ohjausryhmä ei ole vastuussa hankkeen toteuttamisessa, vaan vastuu on aina tuensaajalla. Rahoittajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Tavoitteena on, että hankkeen johtamisen tukena on mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus läheltä käytännön toimintaa. Tehtävät:

1. Hankesuunnitelman toteutumisen seuranta

2. Hankkeen toiminnan ohjaus

3. Hankkeen itsearvioinnin tukeminen ja toiminnan analysointi

4. Tukea hankeen markkinointia sekä tulosten levittämistä ja juurruttamista

Tero ehdotti, että hän vierailee kaikkien ohjausryhmäläisten organisaatioissa. Ehdotus todettiin hyväksi ja näistä käynneistä koottua tietoa käsitellään seuraavassa kokouksessa.

Sinisalo muistutti, että on tärkeää miettiä myös miten hankkeen tulokset saadaan juurrutettua.

Keskusteltiin ohjausryhmän tapaamisista vähintään kaksi kertaa vuodessa ja todettiin tapaamisten olevan tarpeellisia useamminkin. Jatkossa kokouksia pidetään teemoittain.

3. Hankkeen toiminnan esittely ja tavoitteet

3.1. Metropolian esittely ja hankkeen taustat

Tutkintovastaava Mikko Pirinen esitteli Metropolian toimintaa ja esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelman. Lisäksi Mikko kävi läpi hankkeen taustaa ja vaikuttavia tekijöitä: tapahtumatekniikka-alan kasvu ja muutos, ala on vaikeasti hahmotettava ja tilastoitua tietoa alasta ollut vähän, alan koulutustilanne (ammattitutkinnon lakkautus) seka kansainvälistymiskehitys, tutkinto-ohjelman teettämä työnantajakysely 2017, aiemmat hankkeet ja niiden tuomat kokemukset sekä eurooppalainen turvallisuuspassi ETTE.

Keskusteltiin ammattitutkintokoulutuksen loppumisen tuomasta koulutusaukosta sekä alan osaamisvajeesta ja täydennyskoulutustarpeesta eri koulutuksen tasoilla.

Työnantajakyselyn tuloksista kävi ilmi, että suurelta osalta vastanneiden organisaatioiden henkilöstöltä puuttuu tutkinto ja että koulutuksen tarjonta ja saatavuus on puutteellista.

3.2. StageRight -hankehakemus ja -päätös

Hankepäätös saatu maaliskuussa ja hanke on käynnistynyt toukokuussa 2019. Muutoshakemus on hyväksytty kesäkuussa ja hankehenkilökunta aloittanut 10.6.2019. Muutoshakemukseen liittyvän päätöksen hankkeen ensimmäinen maksatushakemus on hyväksytty 24.6.2019 kaudelta 1.5.-16.6.2019.

Tero esitteli hankehakemukseen kirjatut tavoitteet:

  • parantaa alan koulutuksen tarjontaa ja laatua
  • täydennyskoulutusjärjestelmän ja verkko-oppimisen kehittäminen
  • yksilölliset opintopolut
  • kansainvälinen osaamis- ja yhteistyöverkosto
  • tiedon kerääminen
  • innovaatiotapahtumat ja -seminaarit
  • ylemmän amk-tutkinnon kehittäminen hankkeen tulosten pohjalta

Keskusteltiin tavoitteista ja mitä on mahdollista toteuttaa hankkeen aikajanan puitteissa. Sovittiin, että hankkeen tavoite tiivistetään ja kirkastetaan ohjausryhmälle tiedoksi. Myös hankkeen numeeriset ja muut hankehakemukseen kirjatut tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet toimitetaan ohjausryhmälle tiedoksi.

Keskusteltiin hankkeen aikana tarjottavan täydennyskoulutuksen tasosta: onko tavoite perustaidon osaamisessa vai kouluttaa lisää osaamista alalla jo oleville ja nostaa yleistä osaamistasoa. Keskustelussa todettiin, että alan osaamisesta tarvitaan tietoa ja että keskeistä olisi löytää alan osaamisvajeet. Näiden pohjalta voidaan luoda pilotoitavat instrumentit ja täydennyskoulutusjärjestelmä, joka jää olemaan myös hankkeen jälkeen.

Keskusteltiin alan diversiteetista, erityispiirteistä ja työyhteisöjen eroista. Hankkeella nähtiin tärkeä rooli myös siinä, että sen koulutukset voisivat yhteismitallistaa alan osaamista ja siten helpottaa työvoiman liikkumista alueellisesti. Tunnistettiin, että osaamisen kehittämiselle on tarvetta myös Uudenmaan ulkopuolella. Alan erityispiirteet huomioiden on myös tärkeää, että hankkeen koulutukset ovat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta.

[Esa Kyllönen liittyi kokoukseen klo 15.01]

Keskusteltiin siitä, miten hankkeen aikana tarjottavien täydennyskoulutusten sisällöt päätetään ja miten varmistetaan, että koulutusten sisällöt suunnitellaan todellisten nykyisten ja tulevaisuuden osaamistarpeiden mukaan.

Tero kävi läpi alan tutkintojärjestelmää ja esitteli jo valmistellun koulutustarvekyselyn sisältöä ja tavoitteita ohjausryhmälle. Kysely on suunniteltu vastattavaksi sekä työntekijöille että organisaatioiden johdolle. Kysely toimitetaan ohjausryhmälle kommentoitavaksi. Koulutustarvekyselyn perusteella saadaan tietoa alan osaamisen tasosta ja tarpeesta. Kyselyn tulokset tuodaan käsiteltäväksi ohjausryhmän seuraavaan kokoukseen.

Mikko Pirinen kertoi vielä lopuksi ETTEstä eli eurooppalaisesta turvallisuussertifikaatista näyttämötekniikan alalle. Sertifikaatin kompetenssit ja koulutussisällöt ovat jo olemassa, mutta arviointi- ja sertifiointijärjestelmän käyttöönotto on vielä kesken.

Sovittiin, että otetaan ohjausryhmälle käyttöön Microsoft Teams -alusta, jossa on mahdollisuus jakaa materiaalit ja käydä keskustelua.

4. Hankkeen budjetti ja talousseuranta

Projektipäällikkö esitteli hankkeen budjetin. Talouden seuranta käydään jatkossa lyhyesti läpi jokaisessa kokouksessa.

5. Muut asiat

Tero kertoi, että hankkeen nettisivut on avattu samoin kuin somekanavat.

Hankehenkilöstö on osallistumassa syyskuussa Tapahtumaturvallisuuspäiville, jonne yritetään saada muutaman minuutin puheenvuoro koulutustarvekyselyn mainostamiseksi.

Tero kertoi myös ajatuksesta testata verkko-oppimisalustaa esitys- ja teatteritekniikan tutkinnon monimuoto-opiskelijoiden kanssa.

Lopuksi keskusteltiin vielä ETTE-sertifioinnista ja alan koulutustilanteesta Euroopan tasolla.

6. Seuraavan kokouksen ajankohta

Seuraava kokous päätettiin pitää koulutustarvekyselyn tulosten saamisen jälkeen torstaina 31.10. klo 14-16 Bright Finlandin toimitiloissa.

7. Kokouksen päättäminen

Kokous päättyi klo 15.55.

StageRight-ohjausryhmän kokous 2 (2/2019)

Aika ja paikka: Torstai 31.10.2019 klo 14-16, Bright Finland Oy, Vantaa

Läsnäolijat: Eero Helle, Mikko Pirinen, Jyrki Sinisalo, Timo Tuovila, Esa Kyllönen, Taru Ruotsalainen

Hankehenkilöstö: Tero Aalto ja Kiika Sarpola

Poissa: Nadja Räikkä, Antti Rehtijärvi, Jani Pellikka, llari Suonpää sekä rahoittajan edustaja Jukka Anttila

1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

1.1. Kokouksen avaus

Ohjausryhmän puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 14.46

1.2. Ohjausryhmämuutos

Metropolian edustajaksi ohjausryhmään on Anna-Maria Vilkunan tilalle vaihtunut Taru Ruotsalainen. Pidettiin lyhyt esittelykierros.

2. Koulutustarvekyselyn tulokset

Hankkeen projektipäällikkö Tero Aalto esitteli syyskuussa 2019 toteutetun koulutustarvekyselyn tulokset. Kyselyraportin työversio oli jaettu ohjausryhmälle tutustuttavaksi ennen kokousta. Vastauksia saatiin lyhyestä vastausajasta huolimatta hyvin, 310 kpl. Suurimmat vastaajakunnat olivat teatterin ja tapahtumatekniikan toimintaympäristöistä.

Kyselyn tulosten perusteella alalla työskentelevien koulutustaso on alhainen. Kyselyn vastaajista 63 %:lla on perus- tai toisen asteen koulutus ja vain 32 %:lla kaikista vastaajista koulutus vastaa täysin työtehtävää.

Kyselyn osaamiskartoitusosiossa selvitettiin, millä tasolla vastaajien osaaminen on alalla tarvittavissa taidoissa ja kuinka tärkeinä he niitä pitävät. Tero kertoi, että perusosaaminen arvioitiin hyväksi, esimiehet arvioivat oman osaamisensa paremmaksi kuin työntekijät lukuun ottamatta esimiestaitoja. Lisäksi Tero kertoi lyhyesti kyselyssä esiin tulleista osaamisvajeista eri ryhmittäin (suunnittelijat, johto, teknikot). Kaikissa ryhmissä osaamisvajeena toistuu tekninen piirtäminen ja suunnittelu, muut vajeet enemmän ryhmäkohtaisia. Tärkeinä pidetyistä taidoista osaamisvajeita oli mm. esimiestaidoissa, mekaniikan tuntemuksessa, kriisitoiminnassa ja -viestinnässä, 3D-mallintamisessa sekä muutamissa muissa erikoistaidoissa.

Kun kyselyn vastauksia vertaa Metropolian vuonna 2017 toteuttamaan työnantajille suunnattuun koulutustarvekyselyyn, käy ilmi, että työnantajat 2017 ja ylin johto 2019 pitivät organisaatioiden koulutustoimia tärkeämpinä ja paremmin toteutettuina kuin työntekijät 2019, mutta työntekijät arvostavat koulutuksen positiivisia puolia enemmän. Vastaavan tuloksen antoi vertailu 2019 työnantajien ja 2019 työntekijöiden kesken. Lisäksi kyselyn tuloksista käy ilmi mitä taitoja vastaajat kokevat tarvitsevansa tulevaisuudessa. Kaikista vastaajista 89 % piti koulutusta tarpeellisena.

Keskusteltiin kyselyn toteutuksesta ja tuloksista. Tero kertoi, että kysely lähetettiin lähes 300 teatterille ja lähes 200 alan yritykselle (suurimpana tapahtumatekniikka-alan yritykset). Kyselyn otanta oli siis suhteellisen hyvä.

Tero kertoi myös tekemistään haastatteluista sekä muista käymistään keskusteluista, joiden yhteisenä huomiona on, että osaaminen eriytyy ja moniosaajuus vähenee, ja että alalla on pulaa osaavasta työvoimasta. Keskusteltiin, että koulutuksen osallistumisen esteenä nähdään ennen kaikkea aika. Myös se, että koulutus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle vaikeuttaa koulutuksiin osallistumista, koska osallistuminen vaatii enemmän aikaa tulla kauempaa. Keskustelussa nousi esiin kysymys, miten Stage Rightin aikana luotu koulutus saadaan siirrettyä Uudenmaan ulkopuolelle. Keskusteltiin siitä, että tämä on syytä huomioida koulutuksen suunnittelussa jo hankkeen aikana. Saavutettavuuden näkökulmasta verkkokoulutukset nähtiin erittäin tärkeinä.

Keskustelussa nousi esiin, että henkilöstön kouluttamisessa on tärkeää, että johto ja organisaatio on sitoutunut ja resursoi työn niin, että kouluttautumiseen on mahdollisuus. Kyselyn perusteella yksittäiselle osallistujalle osaamisen kasvattaminen on tärkeämpää kuin tutkintotodistus. Saatavan todistuksen arvoa ei kuitenkaan pidä vähätellä. Koulutettujen henkilöiden määrää on kuitenkin syytä tarkastella myös alan arvostuksen näkökulmasta.

3. Toimintasuunnitelma 2021 asti

Tero esitteli alan koulutuksen tämänhetkisen rakenteen suhteessa Stage Right hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen tavoitteissa on luoda pysyvä täydennyskoulutusjärjestelmä alalle. Hankkeen aikajanan puitteissa ei ole mahdollista toimia usealla eri koulutustasolla, vaan toteutusta on rajattava. Ammattikorkeakoulun hankkeena luonnollisinta on, että hankkeen aikana luotava täydennyskoulutus tarjoaa amk-tasoista koulutusta. Tämän vuoksi hankkeen täydennyskoulutusta on suunniteltu toteutettavan 60 opintopisteen laajuisena kahtena eri tasoisena korkeakouludiplomina, joka mahdollistaa suorittajalleen myös väylän amk-tutkinnon suorittamiseen. Diplomikoulutuksen kehittäminen alan täydennyskoulutusmalliksi on myös ratkaisuna pysyvä.

Keskusteltiin diplomikoulutuksesta ja sen rakenteesta. Diplomikoulutus luotaisiin kahden tasoisena, alempana perustason osaajan sekä ylempänä asiantuntijatason toteutuksena. Diplomikoulutus on mahdollista suorittaa työn ohessa, opinnot voi suhteuttaa omaan osaamiseen. Osa koulutuksen sisällöistä olisi kaikille osallistujalle yhteisiä, osan henkilö voi valita omien osaamistarpeidensa mukaan. Koulutukset on mahdollista sitoa olemassa oleviin esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelmiin sekä työelämään. Keskusteltiin siitä, voisiko oppimista työpaikoilla hyödyntää osaksi diplomia ja että nyt luotava koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää verkko oppimista olemassa olevan tarjonnan lisäksi sekä kehittää myös olemassa olevien tutkintojen kursseja diplomikoulutusta tukevaksi. Diplomikoulutusta kehitettäessä selvitetään myös mahdollisuudet hyödyntää muiden tutkinto-ohjelmien kurssitarjontaa. Malli sai kannatusta laajasti.

Tero kertoi, että hankkeen lyhyen toteutusaikataulun vuoksi koulutuksen markkinointi aloitetaan heti ja koulutukset on määrä saada käyntiin ensi vuoden alusta. Keskusteltiin, että työnantajien tarpeiden huomioiminen pilottikoulutusta luodessa on tärkeää ja että sisältö ja laatu on keskeistä, jotta koulutukseen saadaan osallistujia. Koulutuksessa olisi hyvä myös törmäyttää alan eri toimijoiden kokemuksia ja osaamista. Kokemusten keräämistä ja toteutuksen laadullista arviointia ja seurantaa on myös tärkeää tehdä hankkeen pilottitoteutuksen aikana.

4. Hankkeen budjetti ja talousseuranta

Tero kävi läpi hankkeen tämän hetkisen taloustilanteen. Isoimpia toteutuneita kuluja toistaiseksi hankehenkilöstön palkat sekä ETTE-materiaalin käännöstyöstä sovittu kustannus.

Sovittiin, että seuraavassa kokouksessa voidaan käydä läpi hankerahoitusta myös yleisellä tasolla, mikäli joku haluaa itse lähteä toteuttamaan hankkeita.

5. Ilmoitusasiat

Tero kertoi, että European Theatre Techinicians Education ETTE turvallisuusstandardin opiskelijan materiaali käännätetään suomeksi hankkeessa ja materiaalista työstetään verkkokurssi.

Lisäksi hankkeen verkko-oppimisalustaa testataan sparrauskeskustelukoulutuksella, jonka pilottitoteutusta on markkinoitu SVÄVille.

6. Muut asiat

Ei muita asioita

7. Seuraavan kokouksen ajankohta

Seuraava kokous päätettiin pitää ma 27.1. klo 10-12. Tuovila kutsui ohjausryhmän kokoontumaan Suomen kansallisoopperan ja -baletin luokse.

8. Kokouksen päättäminen

Ohjausryhmän puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.58

StageRight-ohjausryhmän kokous 3 (1/2020)

Aika ja paikka: Maanantai 27.1.2020 klo 10-12, Suomen Kansallisooppera ja Baletti, Helsinki

Läsnäolijat: Eero Helle, Mikko Pirinen, Antti Rehtijärvi, Taru Ruotsalainen, Jyrki Sinisalo, Timo Tuovila

Hankehenkilöstö: Tero Aalto ja Kiika Sarpola

Poissa: Esa Kyllönen, Nadja Räikkä, Jani Pellikka, llari Suonpää sekä rahoittajan edustaja Jukka Anttila

Ennen kokousta Timo Tuovila kertoi Oopperan lean-toimintatavoista talokierroksella.

1. Kokouksen avaus

Ohjausryhmän puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 11.07

2. Ammattikorkeakouludiplomikoulutuksen eteneminen

Tero kertoi diplomikoulutusten etenemisestä. Koulutukseen haki yhteensä 84 henkilöä, joista valittiin yhteensä 20 opiskelijaa kahteen eri ryhmään. Esitystekniikkaosaajien ryhmässä aloitti 9 opiskelijaa ja Esitystekniikka-asiantuntijoiden ryhmässä 11 opiskelijaa. Valitut opiskelijat on kaikki haastateltu ennen koulutuksen alkua. Koulutukset käynnistyivät molempien ryhmien yhteisellä starttipäivällä 19.1.2020. Opiskelijoille tehdään myös osaamiskartoitus, tuloksia voidaan myös vertailla syksyn kyselyn tuloksiin. Kevään opintotarjonta on jo vahvistettu ja syksyn tarjonta suunnitellaan kevään aikana. Koulutuksen sisällöt vastaavat tutkinto-ohjelmien sisältöjä, joten ne on mahdollista hyväksi lukea osaksi tutkintoja, mikäli opiskelija myöhemmin hakeutuu tutkinto-opiskelijaksi.

Keskusteltiin diplomin sisällöistä ja siitä tulisiko diplomikoulutuksen tarjota tulevaisuudessa ennemmin laajasti tietoa alan eri osa-alueista (esim. ääni, valo, video jne.) vai erikoistuen johonkin tiettyyn osa-alueeseen kerrallaan. Keskusteltiin myös diplomin tarpeellisuudesta. Diplomi koettiin erittäin hyväksi ja tarpeelliseksi koulutusmuodoksi esitystekniikka-alalle. Ohjausryhmässä nähtiin, että myös jatkossa olisi tarvetta molemmille diplomikoulutuksen tasoille (Osaajat ja Asiantuntijat). Hankkeen kokemuksien perusteella voidaan arvioida minkä muotoisena diplomikoulutusta on järkevää tarjota tulevaisuudessa.

3. Hankkeen rahoitusmalli ja yritysyhteistyö

Kiika kertoi hankerahoituksen hyödyistä ja periaatteista. Hankerahoitus tarjoaa resursseja kehittämistyöhön ja mahdollistaa sellaisen uuden luomisen, mitä ei syntyisi ilman hankerahaa. Hankerahoitus mahdollistaa ja toisinaan myös edellyttää yhteistyöverkostoja, rahoituksen hakijana voi olla yhtä lailla yritys kuin esim. oppilaitos tai kunnallinen toimija. Käytiin läpi EU:n rahoitusohjelmat ESR, EAKR ja Luova Eurooppa sekä niiden tavoitteet ja ensi vuonna alkava uusi ohjelmakausi vuosille 2021-2027. Käsiteltiin lyhyesti hankesuunnittelua ja hankehakemuksen työstämistä ja luotiin katsaus mahdollisiin muihin rahoitus- ja yhteistyöverkostomahdollisuuksiin

4. Hankkeen budjetti ja talousseuranta

Tero kävi läpi hankkeen tämän hetkisen talousseurannan. Isoimpia toteutuneita kuluja on toistaiseksi edelleen hankehenkilöstön palkat sekä ETTE-materiaalin käännöstyöstä sovittu kustannus. Koulutusten alkaminen tammikuussa tulee luonnollisesti kasvattamaan opetuskustannuksia kevään mittaan.

5. Ilmoitusasiat

Ei ilmoitusasioita

6. Muut asiat

Tero toi esiin hankkeen suunnitelman toteuttaa loppujulkaisu, johon toivotaan kirjoittajia myös ohjausryhmästä tai heidän organisaatioistaan. Loppujulkaisuun on tavoitteena koostaa hankkeen tulosten ja kokemusten rinnalle alan eri toimijoiden näkemyksiä alan osaamisesta, koulutuksesta ja tulevaisuuden näkymistä. Ohjausryhmä otti kirjoittaja-aiheen mietittäväkseen.

7. Seuraavan kokouksen ajankohta

Seuraava kokous pidetään to 23.4. klo 13-15. Kokouspaikka vahvistetaan yöhemmin.

8. Kokouksen päättäminen

Ohjausryhmän puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.58