Pöytäkirjat

Pöytäkirjat

Hankkeen ohjausryhmän pöytäkirjat ovat luettavissa alta.

StageRight-ohjausryhmän kokous 1 (1/2019)

Aika ja paikka: Torstai 22.8.2019 klo 14-16, Metropolia amk, Arabian kampus Hameentie 161, Helsinki

Läsnäolijat: Eero Helle, Jani Pellikka, Mikko Pirinen, Antti Rehtijärvi, Nadja Räikkä, Jyrki Sinisalo, llari Suonpää, Timo Tuovila. Esa Kyllönen liittyi kokoukseen klo 15.01.

Etäyhteydellä (Skype): Anna-Maria Vilkuna

Rahoittajan edustaja: Jukka Anttila

Hankehenkilöstö: Tero Aalto ja Kiika Sarpola

Poissa: -

1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

1 .1. Kokouksen avaus

Koollekutsuja ja hankkeen projektipäällikkö Tero Aalto avasi kokouksen klo 14.05.

1.2. Ohjausryhmän esittäytyminen

Hankkeen ohjausryhmän jäsenet esittelivät itsensä ja kertoivat lyhyesti kokemuksestaan alalla.

1.3. Hankehenkiloston esittäytyminen

Hankehenkilosto seka rahoittajan edustaja esittelivät itsensä.

1.4. Ohjausryhmän puheenjohtajan valinta

Ohjausryhmän puheenjohtajaksi ehdotettiin ja valittiin Jyrki Sinisalo. Kokouksen puheenjohtajana jatkoi ohjausryhmän puheenjohtaja Sinisalo.

2. Ohjausryhmän rooli hankkeessa ja sen työskentelytavat

Hankkeen projektipäällikkö Tero Aalto esitteli ehdotuksen ohjausryhmän rooliksi ja työskentelytavoiksi. Ohjausryhmä ei ole vastuussa hankkeen toteuttamisessa, vaan vastuu on aina tuensaajalla. Rahoittajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Tavoitteena on, että hankkeen johtamisen tukena on mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus läheltä käytännön toimintaa. Tehtävät:

1. Hankesuunnitelman toteutumisen seuranta

2. Hankkeen toiminnan ohjaus

3. Hankkeen itsearvioinnin tukeminen ja toiminnan analysointi

4. Tukea hankeen markkinointia sekä tulosten levittämistä ja juurruttamista

Tero ehdotti, että hän vierailee kaikkien ohjausryhmäläisten organisaatioissa. Ehdotus todettiin hyväksi ja näistä käynneistä koottua tietoa käsitellään seuraavassa kokouksessa.

Sinisalo muistutti, että on tärkeää miettiä myös miten hankkeen tulokset saadaan juurrutettua.

Keskusteltiin ohjausryhmän tapaamisista vähintään kaksi kertaa vuodessa ja todettiin tapaamisten olevan tarpeellisia useamminkin. Jatkossa kokouksia pidetään teemoittain.

3. Hankkeen toiminnan esittely ja tavoitteet

3.1. Metropolian esittely ja hankkeen taustat

Tutkintovastaava Mikko Pirinen esitteli Metropolian toimintaa ja esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelman. Lisäksi Mikko kävi läpi hankkeen taustaa ja vaikuttavia tekijöitä: tapahtumatekniikka-alan kasvu ja muutos, ala on vaikeasti hahmotettava ja tilastoitua tietoa alasta ollut vähän, alan koulutustilanne (ammattitutkinnon lakkautus) seka kansainvälistymiskehitys, tutkinto-ohjelman teettämä työnantajakysely 2017, aiemmat hankkeet ja niiden tuomat kokemukset sekä eurooppalainen turvallisuuspassi ETTE.

Keskusteltiin ammattitutkintokoulutuksen loppumisen tuomasta koulutusaukosta sekä alan osaamisvajeesta ja täydennyskoulutustarpeesta eri koulutuksen tasoilla.

Työnantajakyselyn tuloksista kävi ilmi, että suurelta osalta vastanneiden organisaatioiden henkilöstöltä puuttuu tutkinto ja että koulutuksen tarjonta ja saatavuus on puutteellista.

3.2. StageRight -hankehakemus ja -päätös

Hankepäätös saatu maaliskuussa ja hanke on käynnistynyt toukokuussa 2019. Muutoshakemus on hyväksytty kesäkuussa ja hankehenkilökunta aloittanut 10.6.2019. Muutoshakemukseen liittyvän päätöksen hankkeen ensimmäinen maksatushakemus on hyväksytty 24.6.2019 kaudelta 1.5.-16.6.2019.

Tero esitteli hankehakemukseen kirjatut tavoitteet:

  • parantaa alan koulutuksen tarjontaa ja laatua

  • täydennyskoulutusjärjestelmän ja verkko-oppimisen kehittäminen

  • yksilölliset opintopolut

  • kansainvälinen osaamis- ja yhteistyöverkosto

  • tiedon kerääminen

  • innovaatiotapahtumat ja -seminaarit

  • ylemmän amk-tutkinnon kehittäminen hankkeen tulosten pohjalta

Keskusteltiin tavoitteista ja mitä on mahdollista toteuttaa hankkeen aikajanan puitteissa. Sovittiin, että hankkeen tavoite tiivistetään ja kirkastetaan ohjausryhmälle tiedoksi. Myös hankkeen numeeriset ja muut hankehakemukseen kirjatut tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet toimitetaan ohjausryhmälle tiedoksi.

Keskusteltiin hankkeen aikana tarjottavan täydennyskoulutuksen tasosta: onko tavoite perustaidon osaamisessa vai kouluttaa lisää osaamista alalla jo oleville ja nostaa yleistä osaamistasoa. Keskustelussa todettiin, että alan osaamisesta tarvitaan tietoa ja että keskeistä olisi löytää alan osaamisvajeet. Näiden pohjalta voidaan luoda pilotoitavat instrumentit ja täydennyskoulutusjärjestelmä, joka jää olemaan myös hankkeen jälkeen.

Keskusteltiin alan diversiteetista, erityispiirteistä ja työyhteisöjen eroista. Hankkeella nähtiin tärkeä rooli myös siinä, että sen koulutukset voisivat yhteismitallistaa alan osaamista ja siten helpottaa työvoiman liikkumista alueellisesti. Tunnistettiin, että osaamisen kehittämiselle on tarvetta myös Uudenmaan ulkopuolella. Alan erityispiirteet huomioiden on myös tärkeää, että hankkeen koulutukset ovat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta.

[Esa Kyllönen liittyi kokoukseen klo 15.01]

Keskusteltiin siitä, miten hankkeen aikana tarjottavien täydennyskoulutusten sisällöt päätetään ja miten varmistetaan, että koulutusten sisällöt suunnitellaan todellisten nykyisten ja tulevaisuuden osaamistarpeiden mukaan.

Tero kävi läpi alan tutkintojärjestelmää ja esitteli jo valmistellun koulutustarvekyselyn sisältöä ja tavoitteita ohjausryhmälle. Kysely on suunniteltu vastattavaksi sekä työntekijöille että organisaatioiden johdolle. Kysely toimitetaan ohjausryhmälle kommentoitavaksi. Koulutustarvekyselyn perusteella saadaan tietoa alan osaamisen tasosta ja tarpeesta. Kyselyn tulokset tuodaan käsiteltäväksi ohjausryhmän seuraavaan kokoukseen.

Mikko Pirinen kertoi vielä lopuksi ETTEstä eli eurooppalaisesta turvallisuussertifikaatista näyttämötekniikan alalle. Sertifikaatin kompetenssit ja koulutussisällöt ovat jo olemassa, mutta arviointi- ja sertifiointijärjestelmän käyttöönotto on vielä kesken.

Sovittiin, että otetaan ohjausryhmälle käyttöön Microsoft Teams -alusta, jossa on mahdollisuus jakaa materiaalit ja käydä keskustelua.

4. Hankkeen budjetti ja talousseuranta

Projektipäällikkö esitteli hankkeen budjetin. Talouden seuranta käydään jatkossa lyhyesti läpi jokaisessa kokouksessa.

5. Muut asiat

Tero kertoi, että hankkeen nettisivut on avattu samoin kuin somekanavat.

Hankehenkilöstö on osallistumassa syyskuussa Tapahtumaturvallisuuspäiville, jonne yritetään saada muutaman minuutin puheenvuoro koulutustarvekyselyn mainostamiseksi.

Tero kertoi myös ajatuksesta testata verkko-oppimisalustaa esitys- ja teatteritekniikan tutkinnon monimuoto-opiskelijoiden kanssa.

Lopuksi keskusteltiin vielä ETTE-sertifioinnista ja alan koulutustilanteesta Euroopan tasolla.

6. Seuraavan kokouksen ajankohta

Seuraava kokous päätettiin pitää koulutustarvekyselyn tulosten saamisen jälkeen torstaina 31.10. klo 14-16 Bright Finlandin toimitiloissa.

7. Kokouksen päättäminen

Kokous päättyi klo 15.55.

StageRight-ohjausryhmän kokous 2 (2/2019)

Aika ja paikka: Torstai 31.10.2019 klo 14-16, Bright Finland Oy, Vantaa

Läsnäolijat: Eero Helle, Mikko Pirinen, Jyrki Sinisalo, Timo Tuovila, Esa Kyllönen, Taru Ruotsalainen

Hankehenkilöstö: Tero Aalto ja Kiika Sarpola

Poissa: Nadja Räikkä, Antti Rehtijärvi, Jani Pellikka, llari Suonpää sekä rahoittajan edustaja Jukka Anttila

1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

1.1. Kokouksen avaus

Ohjausryhmän puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 14.46

1.2. Ohjausryhmämuutos

Metropolian edustajaksi ohjausryhmään on Anna-Maria Vilkunan tilalle vaihtunut Taru Ruotsalainen. Pidettiin lyhyt esittelykierros.

2. Koulutustarvekyselyn tulokset

Hankkeen projektipäällikkö Tero Aalto esitteli syyskuussa 2019 toteutetun koulutustarvekyselyn tulokset. Kyselyraportin työversio oli jaettu ohjausryhmälle tutustuttavaksi ennen kokousta. Vastauksia saatiin lyhyestä vastausajasta huolimatta hyvin, 310 kpl. Suurimmat vastaajakunnat olivat teatterin ja tapahtumatekniikan toimintaympäristöistä.

Kyselyn tulosten perusteella alalla työskentelevien koulutustaso on alhainen. Kyselyn vastaajista 63 %:lla on perus- tai toisen asteen koulutus ja vain 32 %:lla kaikista vastaajista koulutus vastaa täysin työtehtävää.

Kyselyn osaamiskartoitusosiossa selvitettiin, millä tasolla vastaajien osaaminen on alalla tarvittavissa taidoissa ja kuinka tärkeinä he niitä pitävät. Tero kertoi, että perusosaaminen arvioitiin hyväksi, esimiehet arvioivat oman osaamisensa paremmaksi kuin työntekijät lukuun ottamatta esimiestaitoja. Lisäksi Tero kertoi lyhyesti kyselyssä esiin tulleista osaamisvajeista eri ryhmittäin (suunnittelijat, johto, teknikot). Kaikissa ryhmissä osaamisvajeena toistuu tekninen piirtäminen ja suunnittelu, muut vajeet enemmän ryhmäkohtaisia. Tärkeinä pidetyistä taidoista osaamisvajeita oli mm. esimiestaidoissa, mekaniikan tuntemuksessa, kriisitoiminnassa ja -viestinnässä, 3D-mallintamisessa sekä muutamissa muissa erikoistaidoissa.

Kun kyselyn vastauksia vertaa Metropolian vuonna 2017 toteuttamaan työnantajille suunnattuun koulutustarvekyselyyn, käy ilmi, että työnantajat 2017 ja ylin johto 2019 pitivät organisaatioiden koulutustoimia tärkeämpinä ja paremmin toteutettuina kuin työntekijät 2019, mutta työntekijät arvostavat koulutuksen positiivisia puolia enemmän. Vastaavan tuloksen antoi vertailu 2019 työnantajien ja 2019 työntekijöiden kesken. Lisäksi kyselyn tuloksista käy ilmi mitä taitoja vastaajat kokevat tarvitsevansa tulevaisuudessa. Kaikista vastaajista 89 % piti koulutusta tarpeellisena.

Keskusteltiin kyselyn toteutuksesta ja tuloksista. Tero kertoi, että kysely lähetettiin lähes 300 teatterille ja lähes 200 alan yritykselle (suurimpana tapahtumatekniikka-alan yritykset). Kyselyn otanta oli siis suhteellisen hyvä.

Tero kertoi myös tekemistään haastatteluista sekä muista käymistään keskusteluista, joiden yhteisenä huomiona on, että osaaminen eriytyy ja moniosaajuus vähenee, ja että alalla on pulaa osaavasta työvoimasta. Keskusteltiin, että koulutuksen osallistumisen esteenä nähdään ennen kaikkea aika. Myös se, että koulutus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle vaikeuttaa koulutuksiin osallistumista, koska osallistuminen vaatii enemmän aikaa tulla kauempaa. Keskustelussa nousi esiin kysymys, miten Stage Rightin aikana luotu koulutus saadaan siirrettyä Uudenmaan ulkopuolelle. Keskusteltiin siitä, että tämä on syytä huomioida koulutuksen suunnittelussa jo hankkeen aikana. Saavutettavuuden näkökulmasta verkkokoulutukset nähtiin erittäin tärkeinä.

Keskustelussa nousi esiin, että henkilöstön kouluttamisessa on tärkeää, että johto ja organisaatio on sitoutunut ja resursoi työn niin, että kouluttautumiseen on mahdollisuus. Kyselyn perusteella yksittäiselle osallistujalle osaamisen kasvattaminen on tärkeämpää kuin tutkintotodistus. Saatavan todistuksen arvoa ei kuitenkaan pidä vähätellä. Koulutettujen henkilöiden määrää on kuitenkin syytä tarkastella myös alan arvostuksen näkökulmasta.

3. Toimintasuunnitelma 2021 asti

Tero esitteli alan koulutuksen tämänhetkisen rakenteen suhteessa Stage Right hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen tavoitteissa on luoda pysyvä täydennyskoulutusjärjestelmä alalle. Hankkeen aikajanan puitteissa ei ole mahdollista toimia usealla eri koulutustasolla, vaan toteutusta on rajattava. Ammattikorkeakoulun hankkeena luonnollisinta on, että hankkeen aikana luotava täydennyskoulutus tarjoaa amk-tasoista koulutusta. Tämän vuoksi hankkeen täydennyskoulutusta on suunniteltu toteutettavan 60 opintopisteen laajuisena kahtena eri tasoisena korkeakouludiplomina, joka mahdollistaa suorittajalleen myös väylän amk-tutkinnon suorittamiseen. Diplomikoulutuksen kehittäminen alan täydennyskoulutusmalliksi on myös ratkaisuna pysyvä.

Keskusteltiin diplomikoulutuksesta ja sen rakenteesta. Diplomikoulutus luotaisiin kahden tasoisena, alempana perustason osaajan sekä ylempänä asiantuntijatason toteutuksena. Diplomikoulutus on mahdollista suorittaa työn ohessa, opinnot voi suhteuttaa omaan osaamiseen. Osa koulutuksen sisällöistä olisi kaikille osallistujalle yhteisiä, osan henkilö voi valita omien osaamistarpeidensa mukaan. Koulutukset on mahdollista sitoa olemassa oleviin esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelmiin sekä työelämään. Keskusteltiin siitä, voisiko oppimista työpaikoilla hyödyntää osaksi diplomia ja että nyt luotava koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää verkko oppimista olemassa olevan tarjonnan lisäksi sekä kehittää myös olemassa olevien tutkintojen kursseja diplomikoulutusta tukevaksi. Diplomikoulutusta kehitettäessä selvitetään myös mahdollisuudet hyödyntää muiden tutkinto-ohjelmien kurssitarjontaa. Malli sai kannatusta laajasti.

Tero kertoi, että hankkeen lyhyen toteutusaikataulun vuoksi koulutuksen markkinointi aloitetaan heti ja koulutukset on määrä saada käyntiin ensi vuoden alusta. Keskusteltiin, että työnantajien tarpeiden huomioiminen pilottikoulutusta luodessa on tärkeää ja että sisältö ja laatu on keskeistä, jotta koulutukseen saadaan osallistujia. Koulutuksessa olisi hyvä myös törmäyttää alan eri toimijoiden kokemuksia ja osaamista. Kokemusten keräämistä ja toteutuksen laadullista arviointia ja seurantaa on myös tärkeää tehdä hankkeen pilottitoteutuksen aikana.

4. Hankkeen budjetti ja talousseuranta

Tero kävi läpi hankkeen tämän hetkisen taloustilanteen. Isoimpia toteutuneita kuluja toistaiseksi hankehenkilöstön palkat sekä ETTE-materiaalin käännöstyöstä sovittu kustannus.

Sovittiin, että seuraavassa kokouksessa voidaan käydä läpi hankerahoitusta myös yleisellä tasolla, mikäli joku haluaa itse lähteä toteuttamaan hankkeita.

5. Ilmoitusasiat

Tero kertoi, että European Theatre Techinicians Education ETTE turvallisuusstandardin opiskelijan materiaali käännätetään suomeksi hankkeessa ja materiaalista työstetään verkkokurssi.

Lisäksi hankkeen verkko-oppimisalustaa testataan sparrauskeskustelukoulutuksella, jonka pilottitoteutusta on markkinoitu SVÄVille.

6. Muut asiat

Ei muita asioita

7. Seuraavan kokouksen ajankohta

Seuraava kokous päätettiin pitää ma 27.1. klo 10-12. Tuovila kutsui ohjausryhmän kokoontumaan Suomen kansallisoopperan ja -baletin luokse.

8. Kokouksen päättäminen

Ohjausryhmän puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.58

StageRight-ohjausryhmän kokous 3 (1/2020)

Aika ja paikka: Maanantai 27.1.2020 klo 10-12, Suomen Kansallisooppera ja Baletti, Helsinki

Läsnäolijat: Eero Helle, Mikko Pirinen, Antti Rehtijärvi, Taru Ruotsalainen, Jyrki Sinisalo, Timo Tuovila

Hankehenkilöstö: Tero Aalto ja Kiika Sarpola

Poissa: Esa Kyllönen, Nadja Räikkä, Jani Pellikka, llari Suonpää sekä rahoittajan edustaja Jukka Anttila

Ennen kokousta Timo Tuovila kertoi Oopperan lean-toimintatavoista talokierroksella.

1. Kokouksen avaus

Ohjausryhmän puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 11.07

2. Ammattikorkeakouludiplomikoulutuksen eteneminen

Tero kertoi diplomikoulutusten etenemisestä. Koulutukseen haki yhteensä 84 henkilöä, joista valittiin yhteensä 20 opiskelijaa kahteen eri ryhmään. Esitystekniikkaosaajien ryhmässä aloitti 9 opiskelijaa ja Esitystekniikka-asiantuntijoiden ryhmässä 11 opiskelijaa. Valitut opiskelijat on kaikki haastateltu ennen koulutuksen alkua. Koulutukset käynnistyivät molempien ryhmien yhteisellä starttipäivällä 19.1.2020. Opiskelijoille tehdään myös osaamiskartoitus, tuloksia voidaan myös vertailla syksyn kyselyn tuloksiin. Kevään opintotarjonta on jo vahvistettu ja syksyn tarjonta suunnitellaan kevään aikana. Koulutuksen sisällöt vastaavat tutkinto-ohjelmien sisältöjä, joten ne on mahdollista hyväksi lukea osaksi tutkintoja, mikäli opiskelija myöhemmin hakeutuu tutkinto-opiskelijaksi.

Keskusteltiin diplomin sisällöistä ja siitä tulisiko diplomikoulutuksen tarjota tulevaisuudessa ennemmin laajasti tietoa alan eri osa-alueista (esim. ääni, valo, video jne.) vai erikoistuen johonkin tiettyyn osa-alueeseen kerrallaan. Keskusteltiin myös diplomin tarpeellisuudesta. Diplomi koettiin erittäin hyväksi ja tarpeelliseksi koulutusmuodoksi esitystekniikka-alalle. Ohjausryhmässä nähtiin, että myös jatkossa olisi tarvetta molemmille diplomikoulutuksen tasoille (Osaajat ja Asiantuntijat). Hankkeen kokemuksien perusteella voidaan arvioida minkä muotoisena diplomikoulutusta on järkevää tarjota tulevaisuudessa.

3. Hankkeen rahoitusmalli ja yritysyhteistyö

Kiika kertoi hankerahoituksen hyödyistä ja periaatteista. Hankerahoitus tarjoaa resursseja kehittämistyöhön ja mahdollistaa sellaisen uuden luomisen, mitä ei syntyisi ilman hankerahaa. Hankerahoitus mahdollistaa ja toisinaan myös edellyttää yhteistyöverkostoja, rahoituksen hakijana voi olla yhtä lailla yritys kuin esim. oppilaitos tai kunnallinen toimija. Käytiin läpi EU:n rahoitusohjelmat ESR, EAKR ja Luova Eurooppa sekä niiden tavoitteet ja ensi vuonna alkava uusi ohjelmakausi vuosille 2021-2027. Käsiteltiin lyhyesti hankesuunnittelua ja hankehakemuksen työstämistä ja luotiin katsaus mahdollisiin muihin rahoitus- ja yhteistyöverkostomahdollisuuksiin

4. Hankkeen budjetti ja talousseuranta

Tero kävi läpi hankkeen tämän hetkisen talousseurannan. Isoimpia toteutuneita kuluja on toistaiseksi edelleen hankehenkilöstön palkat sekä ETTE-materiaalin käännöstyöstä sovittu kustannus. Koulutusten alkaminen tammikuussa tulee luonnollisesti kasvattamaan opetuskustannuksia kevään mittaan.

5. Ilmoitusasiat

Ei ilmoitusasioita

6. Muut asiat

Tero toi esiin hankkeen suunnitelman toteuttaa loppujulkaisu, johon toivotaan kirjoittajia myös ohjausryhmästä tai heidän organisaatioistaan. Loppujulkaisuun on tavoitteena koostaa hankkeen tulosten ja kokemusten rinnalle alan eri toimijoiden näkemyksiä alan osaamisesta, koulutuksesta ja tulevaisuuden näkymistä. Ohjausryhmä otti kirjoittaja-aiheen mietittäväkseen.

7. Seuraavan kokouksen ajankohta

Seuraava kokous pidetään to 23.4. klo 13-15. Kokouspaikka vahvistetaan yöhemmin.

8. Kokouksen päättäminen

Ohjausryhmän puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.58

StageRight-ohjausryhmän kokous 4 (2/2020)

Aika ja paikka: Torstai 23.4.2020 klo 13-15, etäyhteydellä Google Hangouts Meetissä

Läsnäolijat: Eero Helle, Esa Kyllönen, Jani Pellikka, Mikko Pirinen, Antti Rehtijärvi, Taru Ruotsalainen, Jyrki Sinisalo, llari Suonpää sekä rahoittajan edustaja Jukka Anttila

Hankehenkilöstö: Tero Aalto ja Kiika Sarpola

Poissa: Nadja Räikkä, Timo Tuovila

1. Kokouksen avaus

Ohjausryhmän puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.01

2. Poikkeusolojen vaikutukset alaan ja hankkeeseen

Osallistujat kertoivat poikkeusolojen vaikutuksista omaan ja organisaationsa toimintaan. Kokousta edeltävänä päivänä tuli valtioneuvoston päätös, että yli 500 hengen tilaisuudet ovat kiellettyjä heinäkuun loppuun saakka.

Alan yrityksissä poikkeustilanne on vaatinut sopeutumista monella tapaa. Toiminnassa keskitytään nyt asiakkaiden palveluun, syksyn tapahtumien suunnitteluun, huolto- tai asennustöiden tekemiseen sekä uusien ideoiden kehittelyyn. Tilanne on vaatinut myös lomautuksia ja toiminnan uudelleen järjestelyjä. Kesältä peruttujen tapahtumien sijaan katseet on siirretty syksyn esitysten ja tapahtumien valmisteluun sekä erilaisten vaihtoehtoisten poikkeustilaskenaarioiden hahmottamiseen ja niihin valmistautumiseen. Usko on kuitenkin vahva, että ihmiset osallistuvat taas tapahtumiin, sitten kun niitä on mahdollista järjestää isommin. Vaikka toimintaa päästäisiin jatkamaan syksyllä normaalisti, poikkeusolot tulevat joka tapauksessa tekemään ison loven toimintaan.

Tero kommentoi, että hankkeen näkemykset poikkeusolojen vaikutuksista alaan ovat hyvin samansuuntaiset. Keskusteltiin siitä, että päättäjien suuntaan tarvitaan tietoa alan merkityksestä ja suuruudesta sekä poikkeustilanteen vaikutuksista alalle, jotta mahdollinen tukipaketti olisi riittävän suuri.

Taru Ruotsalainen kertoi, että koulutustoimintaan poikkeustilanteen vaikutukset eivät ole yhtä suuria, koska toiminta on pysynyt käynnissä vaikkakin eri muodossa. Kiinnostavaa on nähdä minkälaisia pysyviä muutoksia etäopetukseen siirtymisestä jää koulutussektorille.

Jukka Anttila kertoi, että ELY-keskuksissa töitä tehdään nyt enemmän, kun normaalien rahoitusohjelmien mukaisten hankkeiden hallinnoinnin lisäksi ELY-keskuksissa käsitellään mikroyritysten kehittämisavustushakemuksia.

3. Kokemukset ammattikorkeakouludiplomista

Tero kertasi StageRight-hankkeen toimista koronarajoitusten vuoksi. Hankkeen opetus oli jo valmiiksi hyvin pitkälti etänä ja verkko-opintoina toteutettavaa. 18.3. voimaan astuneiden rajoitusten jälkeen loputkin lähipäivät muutettiin etäopetukseksi. Opiskelijoista osalla tilanne on mahdollistanut opiskelun tiiviimmin, osalla poikkeustilanne on lisännyt töitä ja siten vaikeuttanut opiskelua.

Osa hankkeen opetuksista, joka vaatii lähiopetusta ja läsnäoloa, on siirretty syksyyn. Vastaavasti syksyksi suunniteltuja teoriaopintoja on siirretty aloitettavaksi jo nyt keväällä. Opiskelijoiden opinnot etenevät pääosin hyvässä tahdissa. Kaikki opiskelijat haastatellaan vielä toukokuun aikana paitsi opintojen etenemisen myös palautteen saamisen näkökulmasta. Syksyn suunnittelu on jo hyvällä mallilla, syksyn opinnoissa on tulossa osaajille mm. ääni- ja videotekniikan opintoja ja asiantuntijoille jatkoa esitysteknisen tuotannon opintoihin. Lisäksi diplomikoulutusten vaaditut opinnot kuten ETTE ja esittävien taiteiden tuntemus jatkuvat syksyllä.

Poikkeusolojen seurauksena StageRight-hankkeen yhteistyö esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelman kanssa on tiivistynyt, kun esim. verkkototeutusten vuoksi hankkeen opiskelijoille on avautunut paremmin mahdollisuuksia osallistua tutkinto-ohjelman opetukseen. Kokemuksia verkko-opetuksesta on myös voitu jakaa puolin ja toisin. Tiivis yhteistyö mahdollistaa myös hyvin hankkeen tulosten jalkauttamisen.

Hankkeessa on tehty kansainvälistä yhteistyötä ETTEn lisäksi EQF5-tason opetusta antavien koulujen kanssa. Euroopan tasolla on yhteinen tahtotila kehittää toimintaa, mutta poikkeustilanteessa tähän ei toistaiseksi ole löytynyt aikaa. Yhteistyötä jatketaan myöhemmin.

Keskusteltiin mahdollisuudesta tarjota hankkeen puitteissa opintoja myös kesällä ja muillekin kuin diplomiopiskelijoille. Tero kertoi, että kesäopintoja on pohdittu ja hankkeen kevään opetuksesta saatujen kokemusten jälkeen opintoja on tavoitteena avata syksyllä muillekin kuin diplomiopiskelijoille.

Ohjausryhmässä nähtiin, että kouluttautuminen on hyödyllistä ja siihen kannustetaan erityisesti nyt poikkeusoloissa. Kesäopintojen järjestäminen hankkeessa nähtiin tarpeellisena. Pohdittiin miten tavoittaa parhaiten esim. freelancer-kenttä, ja mitkä olisivat aiheita, jotka hyödyttäisivät alaa nyt poikkeustilanteessa.

4. ETTE pilotointi

Tero kävi läpi alan eurooppalaisen turvallisuuskoulutuksen eli ETTEn pilotointia. StageRight-hankkeessa on käännetty ETTE-oppimateriaali nyt puoliksi ja ETTEn aiheiden mukainen kurssi on ollut käynnissä kevään ajan. Kun materiaalia saadaan käännettyä pidemmälle, ETTE-opinnot on tarkoitus avata pilotoitavaksi myös diplomikoulutusten ulkopuolisille osallistujille syksyn aikana.

Mikko Pirinen kertoi, että yhteistyö eurooppalaisten toimijoiden kanssa on tiivistynyt ja yhteiseurooppalaisen konsortion kanssa on keskusteltu yhteistyöstä ETTEn standardisointiin, opettajien koulutukseen sekä kansallistamiseen liittyen. ETTEn kehittämiseksi tultaneen valmistelemaan hanke, jolle haettaneen rahoitusta ensi vuoden puolella. Uusina maina materiaalia on kääntämässä Puola, käännöstyö menossa myös Venäjällä ja kiinnostusta koulutukseen on sekä Aasiassa että Yhdysvalloissa.

5. Hankkeen budjetti ja talousseuranta

Tero kävi läpi hankkeen budjetin ja talousseurannan. Hankkeen toteutuneet kustannukset seuraavat hyvin budjettia. Kustannuksissa näkyy nousua opetushenkilöstön palkkakustannuksissa, kun koulutukset on saatu vuoden alusta käyntiin.

Poikkeusolojen johdosta budjettiin tulee säästöä esim. peruuntuneista matkakuluista sekä siitä, että Tero on toiminut hankkeessa kouluttajana itse. Vuoden alussa tehty maksatushakemus on käsitelty hyväksytysti. Seuraava maksatushakemus tehdään huhtikuun lopun tilanteesta.

6. Esitystekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Keskusteltiin lyhyesti ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alalle. Tarve yamk-tutkinnolle on käynyt ilmi mm. koulutustarvekyselystä. Tarve yamk-tutkinnolle on keskeinen myös alan koulutustason nostamiseksi vastaamaan mm. opetus- ja hankehenkilöstöön tai kilpailutuksiin liittyviin koulutustasovaatimuksiin.

Keskeistä on miettiä yamk-tutkinnon rakenne ja sisällön painopisteet. StageRightin diplomikoulutuksista saatujen kokemusten perusteella osa diplomikoulutusten sisällöistä olisi siirrettävissä suoraan ylempään amk-tutkintoon. Eurooppalaisen yhteistyön perusteella on käynyt ilmi, että tarvetta on myös englanninkieliselle tutkinnolle.

Päätettiin jatkaa aiheen tarkempaa käsittelyä seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa.

7. Muut asiat

Ei muita asioita.

8. Seuraavan kokouksen ajankohta

Seuraava kokous pidetään to 20.8. klo 13-15. Kokouspaikka vahvistetaan myöhemmin.

9. Kokouksen päättäminen

Ohjausryhmän puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.55.

StageRight-ohjausryhmän kokous 5 (3/2020)

Aika ja paikka: Torstai 20.8.2020 klo 13-15, etäyhteydellä Google Hangouts Meetissä

Läsnäolijat: Esa Kyllönen, Jani Pellikka, Mikko Pirinen, Antti Rehtijärvi, Taru Ruotsalainen, Jyrki Sinisalo

Hankehenkilöstö: Tero Aalto ja Kiika Sarpola

Poissa: Eero Helle, Nadja Räikkä, , llari Suonpää, Timo Tuovila sekä rahoittajan edustaja Jukka Anttila

1. Kokouksen avaus

Ohjausryhmän puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.03

2. Poikkeusolojen vaikutukset alaan ja hankkeeseen

Poikkeusolot ovat vaikuttaneet diplomikoulutusten toteutuksiin kaiken kaikkiaan melko vähän, koska opetusta oli mahdollista siirtää etäopetukseksi. Pandemian vaikutuksiin pystyttiin reagoimaan myös käynnistämällä nopealla aikataululla kesäopintoja verkkokoulutuksina.

Keskusteltiin koronapandemian vaikutuksesta hankkeen toteutusaikatauluun ja mahdollisesta tarpeesta hakea jatkoaikaa. Todettiin, että mikäli pandemia aiheuttaa uudelleen kampuksen sulkemisen ja lähiopetuksen estämisen, jatkoaikaa lienee tarpeen hakea.

3. Ammattikorkeakouludiplomi- ja kesäopintojakso-opiskelijoiden palaute

Tero kertoi diplomikoulutusten etenemisestä ja palautteesta koulutuksen ollessa puolivälissä. Diplomiopintojen opintopistekertymä on nyt yhteensä 187 opintopistettä, jonka lisäksi vielä kirjaamattomia osasuorituksia on laskennallisesti 150 opintopistettä. Touko-elokuussa toteutetuilla kesäopintojaksoilla suoritettiin yhteensä 320 opintopistettä. Määrällisesti hankkeen suoritettujen opintopisteiden tavoitteet on siis saavutettu hyvin.

Diplomiopiskelijoilta kerättiin keväällä palautetta teettämällä heillä osaamiskartoitus, henkilökohtaisin haastatteluin sekä anonyymisti vastattavalla palautelomakkeella. Palautteiden perusteella arviot opetuksesta ja oppimisesta, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä kevään poikkeusjärjestelyissä onnistumisessa olivat pääosin hyviä.

Erityisesti koronapandemiasta johtuen käytännön harjoittelusta ja aikataulutuksesta palautteen arviot olivat heikompia. Diplomikoulutuksen toteutusaikataulu hankkeen aikana on tiivis, ja siihen toivottiin väljyyttä, jotta opinnot on helpompi sovittaa yhteen työelämän kanssa. Kevään poikkeusolot vaikuttivat myös opiskelijoiden ryhmäytymiseen, jota palautteessa toivottiin enemmän. Kaiken kaikkiaan poikkeusjärjestelyissä on kuitenkin onnistuttu palautteen mukaan hyvin, vaikkakin kokemuksissa on vaihtelua vastaajien erilaisten tilanteiden mukaan.

Diplomikoulutuksia on pidetty laadukkaina ja koulutukset on otettu hyvin vastaan. Opiskelijoilla teetetyn osaamiskartoituksen tulosten perusteella opiskelijoiden taidot ovat kehittyneet koulutuksen aikana. Diplomiopintojaksojen opettajat saivat pääsääntöisesti positiivista palautetta, erityisesti asiaosaamista pidettiin hyvänä.

Keskusteltiin siitä, että työnantajilla ei välttämättä ole diplomiopinnoista tarpeeksi tietoa. Todettiin, että työnantajien näkemyksiä koulutuksesta tulee vielä kartoittaa tarkemmin, koska ne ovat myös jatkon kannalta tärkeää tietoa.

Tero kertoi kesäopintojen toteutuksesta ja palautteesta. Kesäopinnot saatiin käyntiin nopealla aikataululla toukokuussa. Kesäopintoina toteutettiin kolme viiden opintopisteen laajuista opintojaksoa. Ilmoittautuminen oli avoin kaikille, ilmoittautuneille annettiin kevyt ennakkotehtävä, joka tarjosi myös opettajille taustatietoa osallistujista.

Opintojaksoille osallistui yhteensä yli 100 opiskelijaa, joista osa suoritti useita opintojaksoja. Suorituksia kertyi yhteensä 320 opintopisteen verran. Opintojaksoille osallistuneilta kerättiin palautetta anonyymisti kyselylomakkeella jonka lisäksi opintojaksojen vastuuopettajien ja osakokonaisuuksista vastaavien henkilöiden kanssa pidettiin palautekeskustelut.

Opinnot koettiin mielekkäiksi, laajoiksi ja pääosin haastaviksi. Luennot koettiin mielenkiintoisina ja vierailevat luennoitsijat hyvinä. Pienryhmäkeskustelut ja -työskentely oli onnistuessaan toimivaa ja opettajan henkilökohtaista palautetta arvostettiin. Oman opiskelun aikataulutus ja ajan hallinta suhteessa tehtäviin koettiin osin vaikeaksi.

Opintojaksojen opettajilta saatu palaute kertoo, että opintojaksojen vieminen verkkoon oli onnistunut pilotointi. Vaikka yksityiskohdissa löytyy hiottavaa, työelämälähtöiset ja opiskelijoista itsestään lähtevät teemat ja tehtävät olivat toimivia. Haasteeksi koettiin opiskelijoiden sitouttaminen verkko-opintoihin ja erilaisten oppimisen tapojen huomioiminen etäopetuksessa.

Palautteiden positiivinen yleisvire kertoo siitä, että palautetta ei valitettavasti saatu opinnot keskeyttäneiltä. Ennakkotehtävillä ja opintojaksojen aloitusluennoilla opiskelijoille pyrittiin tarjoamaan tietoa sisällöistä ja mahdollisuus kysyä opettajalta, jotta opiskelijalla olisi tarjolla tietoa opintojen tueksi jo ennen niiden alkua.

4. Loppujulkaisu

Tero kertoi hankkeen suunnitelmista tehdä loppujulkaisu, johon on tavoitteena koota hankkeen toimenpiteiden ja saatujen kokemusten lisäksi tietoa ja näkemyksiä alasta laajemminkin. Esimerkiksi alan kokemukset sekä tavat ja mahdollisuudet reagoida koronapandemian aikana tai alan järjestäytyminen poikkeusolojen paineissa ovat aiheina kiinnostavia ja kokemukset näistä tärkeitä saada tallennettua hankkeen loppujulkaisuun. Todettiin, että alasta on tärkeää olla olemassa kirjoitettua tietoa tästä ajasta, johon on mahdollista viitata tulevaisuudessa. Ohjausryhmän toivottiin miettivän mahdollisia kirjoittajia tai haastateltavia. Hanke tarjoaa tukea kirjoittajille.

5. Esitystekniikan YAMK

Esitystekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tarve on tunnistettu ja aiheesta keskusteltiin lyhyesti edellisessä kokouksessa. Tero kertasi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon perusteita. Pohjakoulutuksen laajuudesta riippuen YAMK-tutkinto on lain mukaan laajuudeltaan 60 tai 90 opintopistettä. Esitys- ja teatteritekniikan medianomitutkinto on laajuudeltaan 240 opintopistettä, jolloin YAMK-tutkinnon laajuus olisi tällä alalla 60 opintopistettä. Ammattikorkeakoululakiin on kuitenkin tullut elokuun alusta voimaan muutos, joka mahdollistaa YAMK-tutkinnon laajuudeksi myös 120 opintopistettä, mikäli se toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä.

StageRightin toteuttaman osaamiskartoituksen perusteella alan osaamistaso on hyvin alhainen. Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumin tulosten perusteella korkeakoulutasoisen osaamisen tarve kuitenkin kasvaa tulevaisuudessa. Oef:n tunnistamat tulevaisuuden osaamistarpeet kuten ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, johtaminen ja tiedon arviointitaidot pätevät myös esitystekniseen alaan. Sekä alemman että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon etu on niiden työelämälähtöisyys ja työelämää sekä alaa kehittävä lähtökohta. YAMK-tutkinnolla nähdään myös alan profiilia nostattava luonne.

Mikko kommentoi, että esitysteknisen alan koulutustilanne on Euroopassa vastaavanlainen kuin Suomessa. Maasta riippuen alan ylempää korkeakoulutusta ei joko ole tarjolla lainkaan tai tarjonta on hyvin rajattua. YAMK-tutkinto mahdollistaisi alan kehittämisen, tutkimustiedon kartuttamisen sekä alan osaamistason nostamisen. Ylempää korkeakoulututkintoa voidaan vaatia esim. julkisissa viroissa, kilpailutuksiin osallistuvien yritysten henkilöstöltä tai erilaisissa rahoitushauissa. YAMK-tutkinto vastaisi myös tarpeeseen varmistaa alan asiantuntevan opetushenkilöstön saatavuus tulevaisuudessa.

Opiskelijalle YAMK-tutkinnon hyötyjä ovat mm. mahdollisuus suorittaa tutkinto työn ohessa monimuoto-opintoina ajallisesti joustavasti, kohdennetut ammattialaopinnot ja tutkinnon tuoma pätevyys julkisiin virkoihin.

Käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoja Esitystekniikan ylemmän amk-tutkinnon sisällöiksi eri laajuisina toteutuksina. 60 opintopisteen laajuisena sisällölliset painotukset voisivat olla esimerkiksi esitysteknisen työn esimiesvalmiuksissa, johtamisessa tai vaihtoehtoisesti teknisessä suunnittelussa ja turvallisuusjohtamisessa. Kansainvälisenä yhteistyönä toteutettuna tutkinto voisi olla sisällöltään laajempi yhdistäen edellä mainittuja sisältöjä.

Ohjausryhmä ilmaisi vahvan tuen Esitystekniikan YAMK-tutkinnon edistämiselle. YAMK-tutkinto nähtiin hyödyllisenä nimenomaan kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavana 120 opintopisteen laajuisena toteutuksena. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta tarjota kahta eri laajuista YAMK-linjaa, joka sisältäisi sekä 60 että 120 opintopisteen laajuiset kokonaisuudet. Hanke jatkaa asian edistämistä yhdessä Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelman kanssa.

6. Hankkeen budjetti ja talousseuranta

Tero kävi läpi hankkeen budjetin ja talousseurannan. Hankkeen toiminta etenee budjetin mukaisesti. Viimeisimmän maksatushakemuksen käsittely on vielä kesken, mutta tullee käsitellyksi lähiaikoina.

7. Muut asiat

Jyrki nosti esiin Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumin ennakointityön tuloksia, joista moni vaikuttaa myös esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikan alaan. Huomionarvoisia asioita tulevaisuudessa ovat esim. osaamisportfolio, alemman ammattikorkeakoulututkinnon merkitys työelämälähtöisenä tutkintona, joka johtaa nopeasti työllistymiseen, tekijänoikeusosaamisen kasvava tarve, epätyypillisten työsuhteiden vaikutus osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä kuntien ja valtioiden rahoituksen pieneneminen ja vastaavasti yksityisen rahoituksen kasvaminen. Osaamisen ennakointifoorumin ennakointitulokset jaetaan ohjausryhmän tutustuttavaksi.

Ei muita asioita.

8. Seuraavan kokouksen ajankohta

Seuraava kokous pidetään torstaina 26.11. klo 13.00.

9. Kokouksen päättäminen

Ohjausryhmän puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.20.